Lähiruokaa
"Kapahaukia ja villipeuraa"
Lapissa on Euroopan puhtaimmat l uonnonkalat ja metsämarjat. Tehdään maakuntaan pienteurastamoita ja kalanjalostuslaitoksia. Tuotetaan laaturuokaa ilman lisä-, ja torjunta-aineita. Jalostetaan järvikalat kalamassaksi ja fileeksi, korvataan Norjan rehukalaa, häkkilohta.
Nuottaus on parasta kalavedenhoitoa, fosfori poistuu järvestä kalana. Särkisavotan seurauksena arvo-, ja petokalasto paranee, järven ekosysteemi lähtee käyntiin, vesi kirkastuu sinilevistä. Järvikunnostuksista hyötyy vesialueen omistaja, mökkiläinen ja matkailu.
Tehokalastuksesta maksettava, kuten metsänhoidostakin. Kotijärvi kuntoon, työpaikkoja järvikyliin. "Järvi ei anna miehen kuolla, mutta metsän varaan ei uskalla jättäytyä.
Maaseutu
"Loinen ja loisen poika"
Keskustapuolue on tyhjentänyt maaseudun yksipuolisella elinkeinorakenteella. On tuettu vain puuta ja lehmää, haettu maksimaalisia valtion avustuksia. Onko loisittu?
Alettiin kilpailla EU:n kanssa suurnavetoilla, viljelijät velkaantuivat miljoonainvestoinneilla. Maataloustuki 5,5 miljardia vuodessa, haamuviljelijät pois tukien piiristä. Pankkiiri vaalruusit eivät tarvitse miljoonatukia kartanoilleen. Halvempaa polttoainetta maaseudulle, pääsevät kylien asukkaat lähikauppaan.
Vapaa metsästysoikeus Lapissa säilytettävä. "Ei niistä muutaman panninalan peltotilkuista mitään veroja maksettu (1600-luku)".
KAIVOKSET
Kaivoskuntiin kaivosvero. Kaivosfirman mennessä konkurssiin kunnan kontolle jäävät mainareiden tyhjät asunnot. Myös jätevesialtaiden vuodot ja purkuputket pilaavat vesistöjä .Ymp.lautakunnassa olemme käsitelleet Hannukaista, Suhankoa ja tutustuneet Kittilän kultakaivokseen. Prosesseissa käsitellään syanidia, rikkihappoa, ksantantteja ja sulfaatteja, eikä ole saatu selville, mitä vesiluonto kestää. Miten käy uhanalaiselle meritaimenelle ja Torniojoen lohelle? Toisaalta kaivokset tuovat kuntaan työtä ja veroeuroja. Kuten Kittilän poroisäntä sanoi: "Meillä ei ole yhtään työtöntä. Jos ei ole kaivoksella töissä, on matkailuhommissa."
ENERGIA
"Vesiratas vai tuulimylly?"
Raanujärven tuulimyllyt menivät nurin ennen niiden syntymistä. Tuulivoima saa veroeuroja pekkaroinnin ansiosta 200 milj. euroa vuodessa, rahat menevät ulkomaille. Tuulivoimatuki vääristää kilpailua, Sierilän vesivoimalaitos voi jäädä rakentamatta. Pakkasella rupeli ei pyöri tunturissa, ostetaan Norjasta kallista pörssisähköä, vesivoimaa, tai rakennetaan ydinvoimaloita.
Panostetaan hakevoimaloihin, aurinkosähköön ja maalämpöön. Pysyvät metsät kunnossa ja raha pysyy maakunnassa. "Ei metsä kasva, metsä on."
HOMETALOT
Betonielementtirakentaminen näyttää tulleen tiensä päähän. Jopa vuoden vanhat koulut ovat homeessa. Tehdään koulut ja päiväkodit puusta, kuten Pudasjärvellä, saamme terveitä taloja lapsia ja opiskelijoita. Rovaniemelle valmistuu 8-kerroksinen puukerrostalo, muovia ei ole käytetty rakenteissa. Mikäli nykyrakentaja onnistuu pilaamaan puutalonkin, se on helppo purkaa. Pistetään puutalo illalla palamaan ja rakennetaan huomenna uusi.
MAAHANMUUTTO
Pari vuotta sitten Ruotsista tuli yli kymmenentuhatta pakolaista Suomeen. Nyt osa on käräjillä pikkutyttöjen raiskauksista. Jokainen Ruotsista tullut oli elinta- sopakolainen, sillä tietääkseni Ruotsi ei ole sodassa. Paperittomat pikakäännytettävä, samoin rikolliset ja kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneet. Ruotsin tulokkaat olivat sotilaita, rintamakarkureita, seassa pedofiileja ja terroristeja. Kuten valtuustossa sanoin: "Tulette vielä näkemään kansainvaelluksen, ellei Euroopan haittamaahanmuuttoon saada mitään tolkkua."
Olen entinen turkistarhaaja ja luonnonmarjojen ostaja. Nykyisin toimin torikauppiaana sekä järvikalastajana ympäri Lapin laajaa maakuntaa. Toimin myös pyydysrakennusopettajana kansalaisopistoissa. Viime syksynä olin hoitokalastushommissa tuntureilta Karviajärvelle. Saalis 60 tonnia särkikalaa, oikein käsiteltynä arvokalaa. Olen nuotannut ehkä eniten järviä Suomessa; yli sata järveä Enontekiön Pöyrisjärvestä Viron Ylemistöjärveen.
Minulla on metsä-, turkis- ja kalatalousalan koulutus. Turkistarhaajana olin seitsemän vuotta. Vanhempani pitivät kyläkauppaa Ranualla ja toimin nuorena heidän baari- sekä kauppa-apulaisena. Toimin kalastusteknisenä asiantuntijana muun muassa Kuusamon kurssikeskuksella, Simon kalakoululla sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksella. Olen ollut myös työsuunnittelijana Porttipahdalla RKTL:n ja Lapin kalastuspiirille isorysänuotta- ja trooliprojekteissa. RKTL:n tilastojen mukaan olen roskakalapyynnin Suomenmestari vuodelta 1979. Kiiskeä tuli 10 950 kg paunetista kotirannasta.
Yhtä ammattikalastaja kohti on palkattu puolenkymmentä byrokraattia. Parasta kalaveden hoitoa on tehokas nuotta- ja rysäkalastus, joka on biologista vesiensuojelua. Tehokalastuksen jälkeen arvo- ja petokalakannat voimistuvat ja vesi kirkastuu, sinilevät loppuvat. Tämä mahdollistaa mm. matkailukalastuksen. Lapissa on Euroopan puhtain maa, vesi ja ilma. Nyt järvissä on satoja tonneja villiä luonnonkalaa, jota kukaan ei kalasta. Nuotilla ja isorysillä järvet saataisiin tuottavaan kuntoon ja järvikyliin tulisi työpaikkoja.
Jouko Lampela