TEOKSET

1500-luvulla ennen kiinteää asutusta asui viisisataa järvimiesperhettä Karjalaisenrannalla, joka sijaitsi Perämeren rannikolla Limingan ja Kalixjoen välillä.>

Järvimiehillä oli omistuksessaan satoja nautintajärviä lapinrajan alapuolella. Järvi oli talon kiinteää omaisuutta, jonka pystyi myymään, perimään tai panttaamaan.

Kalanpyydyksinä järvillä käytettiin kesä-syyspyynnissä rysiä, mertoja, patoja, nuottia, inoja, kulteita, ruonia ja haukiverkkoja. Taloa kohti oli pyynneissä jopa 99 haukirysää, ennen Eskon-päivää, jonka jälkeen alkoi nuottaus, jota kesti lumille asti.

Järvimiesten haukisaalis vuodessa oli arviolta miljoona kiloa, josta tuli 300-400 tonnia kapoja (kuivattu kala)

Järvimies maksoi kruunulle veroja leiviskän kapoja vuodessa, venekuntaa kohti, saaliista riippumatta.

Jäämeren alisen alueen tärkein kauppapaikka oli Tornin saari (eli Tornio), josta laivattiin kapoja, hapan- ja suolakalatynnyreitä sekä savukaloja Hansakauppiaiden laivoihin satoja tonneja vuosittain kesämarkkinoilla.

Järvimiehet ostivat kalalla ja hopealla Riian hamppua, viljaa, verkaa, taloustavaroita sekä Espanjalaisia viinejä.

Peräpohjolaa kutsuttiin senaikaiseksi paratiisiksi. Lähes kaikki vauraus tuli kalasta.

Silloisen Suomen varallisuudesta sanottiin olevan 2/3 osaa Perämerenkaaressa ja varallisuus perustui järvikalaan, loheen ja turkiksiin.

Eläviä haukia vietiin laivojen ruumassa Saksaan, jossa se oli aatelisten herkkua. Haukikarjan ylläpito maksoi saman verran kuin ratsukon pito sodassa.

Nyt järvimiesten nautintajärvet ovat kalastuskuntien hallinnassa ja järvet ovat kesannolla, tuottamattomassa tilassa valikoivan verkkokalastuksen vuoksi. Järvet ovat särkiintyneet nuotta- ja rysäkulttuurin loputtua.

Tehokkaalla rysä- ja nuottapyynnillä järvet saisi entistettyä entisenlaisiksi kala-aitoiksi, tuottamaan työtä ja hyvinvointia järvikyliin: ”Sillä kalan takiahan tänne on tultu eikä maan.”

LOHI KUMIRATTAILLE

Kemijoen lohi on tapettu sukupuuttoon, pitää tehdä uusi lohikanta. Koska ei ole nousijoita lohiportaisiin, ajetaan merilohet marikalastajien lohiloukuista Yli-Kemiin ja Ounasjoelle, tulee uusi lohikanta. Sen jälkeen kiiniottolaitteet ja mahdolliset lohiportaat, kun on tehty uusi lohikanta Kemijokeen. Kemijoki oy maksaa ylisiirrot, vai kumpi on tärkeämpi, villi merilohi, vai kirjolohi?

AMMATTIKALASTUS

Ammattikalastaja hoitaa toisten kalavesiä, joten särjenpyynnistä pitää maksaa. Metsänhoidosta maksetaan, särjenpyynnistä ei. Lapin järvimies tuottaa Euroopan puhtainta elintarviketta eikä saa mitään elintarviketukea. Nyt särkikalat ovat ongelmajätettä, jonka hävittämisestä tulee mm. kaatopaikkamaksuja.

KALANVILJELY ON EKOKATASTROFI

Ihminen, virkamies, alkoi viisaammaksi kuin luonto, alkoi massiivinen kalanviljely. Yhdessä ihmissukupolvessa tuhottiin lähes kaikki alkuperäiset siika- ja taimenkannat. Tätä ei korjaa kuin seuraava jääkausi. br>

Kaikki kalapuolen virkamiehet ovat lumoutuneet kalanviljelyyn. Pitääkö virkamiehet vaihtaa, koska kaikki ovat saastuneet rehukalan erinomaisuuteen. Oma luonnonkala on unohdettu, vai voisiko virkamiehet vaihtaa naisiin, jotka ymmärtävät ehkä vähemmän kuin 120% kalaveden hoidosta. Kalanviljelystä on tehty pyhä lehmä, jota ei kestä arvostella, eikä sen tappiollisuudesta anneta tietoa.

HOITOKALASTUS

Hoitokalastukseen on kaksi vaihtoehtoa

1. Rauhoitetaan järvet

Viron Ylemistöjärvi on ollut rauhoitettuna kaikelta kalastukselta 15 vuotta. Järvi on lähes luonnontilassa. Petokala 30% loput särkeä ja lahnaa. 20:ssä vuodessa Lapin järvet palautuvat luonnontilaan ilman kalastusta.

2. Rysä-nuottakalastus

Rysä ja nuottakalastus ei valikoi saalista kuten verkko. Nuotalla leikataan kalabiomassaa (särki, lahnaa, kiiski), nuottaus on biologista vesiensuojelua. Sinilevät vähenevät, vesi kirkastuu. Tehokalastuksessa arvo ja petokalakannat voimistuvat, mikä mahdollistaa mm. matkailukalastuksen.

ROSKAKALA

Systemi keksi käsitteen roskakala; luonnonkala on huono kala ja viljelykala on hyvä kala. Nyt meillä on järvissä miljoonia kiloja luonnonkalaa, jota kukaan ei pyydä. Särellä, kiiskellä ja hauella on kuintenkin eletty satoja vuosia, koko Perä-Pohjolan asutus perustuu luonnonkalaan. Ennen Pietarissa sampikeitto maustettiin elävillä kiiskillä, norssit kuivattiin kapoiksi. Norssikeitto olikin Kekkosen herkkua. Made on paras keittokala, hauki elätti Lapin, nyt sitä rääkätään Jasper Pääkösten johdolla. Neulamuikku ehkäisee osteporoosia, ei tarvi kalsiumtabletteja ostaa. Kumpi on roskala, oma järvikalamme, vai rehulla kasvatettu punainen kemikaalilohi?

KRIISIAJAN RUOKAHUOLTO JA SOTA

Järvimiehet pitäisi pitää hengissä kriisiajan ruokahuollon varmistamiseksi; sinä päivänä kun seinästä ei saa kortilla rahaa, sähköt ovat poikki ja kaupat ovat ruuasta tyhjiä, alkaa järvikala, roskakala, kelvata, kuten ennen. Kukaan muu kuin järvimies ei voi hommata päivässä jopa kymmenen tonnia tuoretta elinterviketta kotijärvestä. Tähän ei tarvi kuin kaksi järvimiestä, nuottaveneet, nuotta ja kalat ovat illalla rannassa. Viime sotien aikainen elintarvikehuolto johon nuottaus kuului on tänäkin päivänä punaisella "salainen-listalla", sillä Karjalan kannaksella järvimiehet saivat jopa 30 tonnin lahna-apaia talvinuotalla. Oli siinä rintamasankareilla vähäksi aikaa kalakeittoa. Leineekö tämä päivä kaukana, aina uusia hitlereitä syntyy, kuten on nyt idästä nuosemassa.

JÄRVET

"Ei metsä kasva metsä on".

Tänään järvet ovat alikalastettuja ja tuottamattomassa tilassa. Tehokkaalla nuottpyynnillä järvet lähtevät käyntiin. Vesi- ekosysteemi herää. Särenpoistolla eläinplankton lisääntyy, pohjaeliöstö rikastuu, vesi kirkastuu, järvi alkaa tuopttamaan energioaa, kalabiomassaa. Järveen tuleva petokalasto; isoa haukea ahventa ja siikaa, jotka syövät pienkalastoa. Järvet heräävät henkiin, ekosysteemi toimii.

Järviä on nuotattu satoja vuosia, silloin lähes kaikki vauraus tuli kalasta. Järvet voidaan entistää entisenkaltaisiksi kalaaitoikis tuottammaan työtä ja hyvinvointia järvikyliin. Myydään kalat Hanskauppiaille, kuten viisisataa vuotta sitten, sillä meillä ovat Euroopan puhtaimmat järvet ja kalat. Järvikala on puhtaampaa kuin luomu.

Järvikalaan perustuvat työpaikat olisivat pysyviä työpaikkoja, sillä järviä ei voi viedä Kiinaan.

"Järvi ei anna miehen kuolla, mutta metsän varaan ei uskolla jättäytyä".

JOUKO LAMPELA

Järvimies Lapista Valtuustoon

TEOKSET

ALOITTEET

LEHTIKIRJOITUKSET

Historiaa

KALANVILJELY ON EKOKATASTROFI

HOITOKALASTUS

ROSKAKALA

KRIISIAJAN RUOKAHUOLTO JA SOTA

JÄRVET